Yhdistyksen säännöt

Toimintasäännöt

§ 1 Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomen Pétanque-Liitto SP-L ry, ruotsiksi Finlands Pétanque-Förbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liiton nimestä voidaan käyttää ranskankielistä muotoa Fédération Finlandaise de Pétanque. Liiton kotipaikka on Helsinki ja virallinen kieli suomi.


§ 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu

Liiton tarkoituksena on kehittää ja valvoa pétanque-pelin harrastusta Suomessa ja olla valtakunnallisena yhdyssiteenä niille yhdistysrekisteriin merkityille yhdistyksille, jotka näiden ja omien sääntöjensä edellyttämin tavoin harrastavat pétanque-nimistä kuulapeliä ja jotka näiden sääntöjen mukaisesti on hyväksytty liiton jäseniksi. 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. järjestää pétanque-pelitoimintaa

2. tekee pétanque-pelin alalla valistus-, koulutus- ja tiedotustyötä

3. myötävaikuttaa pétanque-peliä harrastavien yhdistysten perustamiseen ja jäsenseurojen toiminnan tehostamiseen

4. laatii näiden sääntöjen määräämin tavoin pétanque-kilpailuissa ja liiton muussa toiminnassa noudatettavat säännöt sekä valvoo niiden noudattamista

5. edustaa jäseniään kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin

6. johtaa ja valvoo jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla

7. päättää liiton osallistumisesta kansainvälisiin kisoihin ja edustuksesta niissä

8. myöntää jäsenseurojen järjestettäväksi suomenmestaruus- ja muut arvokilpailut ja päättää niiden järjestämistavat

9. kiinnittää ehdotusten, hakemusten ja aloitteiden avulla viranomaisten ja muiden tahojen huomiota pétanque-pelin harjoittamisen edellytysten parantamiseen

Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittaa kustannus, radio- ja TV-toimintaa, ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikkeitä sekä harrastaa bingotoimintaa, järjestää arpajaisia ja yleisiä varainkeräyksiä, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, omistaa ja ylläpitää pétanque-pelissä tarvittavia laitoksia sekä välittää jäsenilleen liikuntavälineitä ja -asusteita.

Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen liiton toimintaan osallisille eikä liiton toiminta saa muutoinkaan muodostua luonteeltaan pääasiassa taloudelliseksi.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.


§ 3 Liiton varsinaiset jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröity yhdistys, jonka toimintaan liittyy pétanque-pelin pelaaminen, joka toimii liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi sekä sitoutuu noudattamaan liiton toiminta- ja kilpailusääntöjä ja liittokokouksen ja -hallituksen tekemiä päätöksiä.

Uudet jäsenet hyväksyy liittohallitus. Jäsenanomus on tehtävä kirjallisesti ja anomukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt sekä todistus siitä, että seura on merkitty yhdistysrekisteriin.


§ 4 Jäsenmaksut

Syysliittokokous vahvistaa jäsenmaksun suuruuden ja kantotavan vuosittain. 

Liiton jäsenille myöntämät pelaajalisenssit ovat voimassa vain jos jäsenyhdistys on maksanut liiton jäsenmaksun.


§ 5 Liitosta eroaminen

Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Eroaminen ei vapauta jäsenyhdistystä suorittamasta kuluvan vuoden jäsenmaksuvelvollisuuttaan.

Liittohallitus katsoo jäsenen eronneeksi, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa kuluvalta ja heti sitä edeltävältä vuodelta maksamatta.


§ 6 Sitoutuminen antidopingtoimintaan

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettisen keskus SUEK ry:n ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liitolla on antidopingohjelma, joka löytyy liiton nettisivuilta.


§ 7 Kurinpitotoimet

Liittohallitus voi erottaa liiton jäsenen, jos tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai jos tämä toimii tai sallii jäsentensä toimia vastoin liiton tarkoitusta.

Päätös erottamisesta voidaan tehdä joko määräajaksi tai ainaiseksi. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.

Liittohallitus voi päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, joista määrätään tarkemmin vahvistetuissa kilpailusäännöissä. Tämän pykälän mukaista liittohallituksen päätöstä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kun siitä on erikseen määrätty urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä. Rikkomusten laadusta, rangaistuksista ja kurinpitomenettelystä määrätään liittokokouksen vahvistamassa kurinpitomääräyksissä. Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisen rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen päätöksiin. Liiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin. 

Suomen Pétanque-Liitto ry:n liittohallitus nimeää erillisen kurinpitolautakunnan, joka koostuu kahdeksi vuodeksi kerrallaan nimitettävistä yhdestä (1) tuomarijäsenestä ja kahdesta (2) lisenssipelaajajäsenestä. Jäsenten pätevyysvaatimukset ovat liiton kilpailusääntöjen ja kurinpitomääräyksien tuntemus. Kun kuriinpitolautakunta käsittelee jotain asiaa, niin ko. lautakunnan jäsen jäävää itsensä kun käsittelyssä on oman seuran liittyvä asia.


§ 8 Kilpailutapahtumien ja tulosten manipulointi

Liitto, sen jäsenet ja jäsenten jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten tai -tapahtumien manipulointia. Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumissa.


§ 9 Kunniajäsenet

Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua ansiokkaasti liiton puheenjohtajana toimineita henkilöitä kunniapuheenjohtajiksi ja liiton hyväksi toimineita henkilöitä kunniajäseniksi.

Liiton pyrkimyksiä edistäville tai edistäneille henkilöille liittohallitus voi myöntää ansiomerkkejä tai muita huomionosoituksia.


§ 10 Kannatusjäsenet

Liiton kannatusjäsenenä voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa liittokokouksen vahvistaman vuosittaisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun.


§ 11 Liiton toimielimet

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Muita liiton toimielimiä ovat liittohallitus, sen asettama työvaliokunta sekä mahdollisesti muut valiokunnat.


§ 12 Varsinainen liittokokous

Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista liittokokousta. Kevätkokous pidetään maaliskuussa ja syyskokous marraskuussa. Varsinaiset liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus, joka määrää niiden tarkemman ajan ja paikan.

Asiat, jotka jäsen haluaa saada varsinaisen liittokokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle kevätliittokokoukselle viimeistään tammikuussa ja syysliittokokoukselle viimeistään syyskuussa.

Hallituksen on lähetettävä jäsenille varsinainen kokouskutsu kirjallisena vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä kokouksen asiamateriaali.

Kutsu ja keskeinen valmistelumateriaali voidaan toimittaa myös sähköisesti. Poikkeustapauksissa kokouksiin voidaan osallistua postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, ottaen huomioon muun muassa tekniset valmiudet. 


§ 13 Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää edellisen liittokokouksen päätöksen perusteella tai jos liittohallitus pitää sitä tarpeellisena.

Lisäksi ylimääräinen liittokokous pidetään, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

Ylimääräinen kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus on tullut liittohallituksen tietoon. Kutsun lähettämisessä noudatetaan mitä edellä on todettu varsinaisen liittokokouksen kutsun lähettämisestä.


§ 14 Asioiden päättäminen liittokokouksessa

Liittokokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä äänioikeus, jonka suuruus riippuu jäsenyhdistyksen myymien aikuislisenssien määrästä. Mikäli aikuislisenssejä on vähintään 10 kpl saa jäsenyhdistys kolme (3) ääntä. Alle 10 myytyä aikuislisenssiä oikeuttaa kahteen (2) ääneen. Äänimäärän kannalta ratkaisevaa on lisenssien määrä liittokokoukseen ilmoittauduttaessa.

Mikäli jäsenyhdistys ei ole täyttänyt 4 §:ssä määrätyllä tavalla jäsenmaksuvelvollisuuttaan, se menettää äänioikeutensa siihen asti kunnes jäsenmaksu on maksettu.

Kokousedustajalla on oltava oman jäsenyhdistyksensä antama valtakirja ja hän voi edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä.

Jäsenyhdistyksellä voi olla kokouksessa yhtä monta edustajaa kuin sillä on ääniä.

Kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, liiton toimi- ja luottamushenkilöillä, kannatusjäsenillä sekä kunniajäsenillä. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus antaa läsnäolo- ja puheoikeus myös muille paikalla olijoille.

Läsnäolo-oikeus on jäsenyhdistysten muilla jäsenillä.

Liittokokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole jonkin asian ratkaisemisesta toisin määrätty.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liittokokouksen päätökset tulevat voimaan kokouksen päättyessä.

Vaalissa tasatulos ratkaistaan uudella, tasan olevien ehdokkaiden välisellä äänestyksellä ja ellei eroa synny, vaali ratkaistaan arvalla.

Liittokokous päättää kansallisiin ja kansainvälisiin liittoihin liittymisestä ja niistä eroamisesta. Päätöstä täytyy kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä. 


§ 15 Kevätkokous

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) ääntenlaskijaa ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa

2. todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut edustajat

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. esitetään liittohallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toiminta vuodelta

5. esitetään tilinpäätös ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille. Jos vastuuvapautta ei myönnetä on liittokokouksen tehtävä päätös jatkotoimenpiteistä

7. käsitellään muut liittohallituksen esittämät ja jäsenten näiden sääntöjen määräämässä järjestyksessä esittämät asiat.


§ 16 Syyskokous

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) ääntenlaskijaa ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa

2. todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut edustajat

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Vahvistetaan liiton matkustussääntö

5. määrätään toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien palkkioiden korvausperusteet

6. valitaan liittohallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi toimintakaudeksi. Halukkuus puheenjohtajaksi tulee ilmoittaa syyskuun loppuun mennessä liittohallitukselle, joka julkaisee ehdokkaat lokakuun alussa. 
Näin seurat voivat omissa kokouksissaan valmistautua ja päättää ketä äänestää liittokokouksessa. Mikäli hakijoita on vain yksi, ei äänestystä jatkossakaan tarvita.

7. valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle. Valitaan kaksi varajäsentä seuraavaksi toimintavuodeksi

8. valitaan yksi toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja yksi varahenkilö tarkastamaan liiton seuraavan toimintavuoden tilejä ja hallintoa. Liiton toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja tai varahenkilö ei voi toimia liiton toimihenkilönä eikä muissa luottamustoimissa

9. päätetään jäseniltä seuraavana toimintavuotena perittävistä liittymis- ja jäsenmaksuista, käsitellään liittohallituksen laatimat seuraavan vuoden ja pitkäntähtäyksen toimintasuunnitelmat ja talousarvion seuraavalle vuodelle sekä päätetään niiden hyväksymisestä. 

Kilpailukalenterin, sisältäen seuraavan vuoden arvokilpailut hyväksyy liittohallitus ja toimittaa riittävän aikaisin, ennen edellisvuoden Petanquen SM-kisaa seurojen tietoisuuteen.

10. käsitellään muut liittohallituksen esittämät ja jäsenten näiden sääntöjen määräämässä ajassa esittämät asiat.


§ 17 Liittohallituksen kokoonpano

Liittohallitukseen kuuluvat liiton syyskokouksessa kaheksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä kuusi (6) kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja kaksi yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä.

Varsinaisista jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolme (3) jäsentä.

Varajäseniksi valitaan varsinaisten jäsenten äänestyksessä kaksi seuraavaksi eniten ääniä saanutta.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa ensimmäisen toimintavuoden aikana valitaan seuraavassa liittokokouksessa uusi jäsen omassa vaalissa jäljellä olevaksi toiminta-ajaksi.


§ 18 Liittohallituksen järjestäytyminen

Liittohallitus valitsee toimintavuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja työvaliokunnan sekä tarpeelliseksi katsomansa muut valiokunnat.

Varapuheenjohtajan tulee olla liittohallituksen jäsen.


§ 19 Liittohallituksen kokoontuminen

Liittohallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä.

Liittohallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Vaalissa tasatuloksen ratkaisee arpa.


§ 20 Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain ja näiden sääntöjen sekä liittokokouksen päätösten mukaisesti.

Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on:

1. ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja määrätä talousarvion puitteissa heidän palkkansa/palkkionsa

2. vastata liiton toiminnasta ja taloudesta sekä tilinpidosta

3. valmistella liittokokoukselle näiden sääntöjen edellyttämät tai muuten liittokokoukselle käsiteltäväksi tulevat asiat

4. pitää liiton jäsenluetteloa ja huolehtia viranomaisille tehtävistä ilmoituksista

5. hoitaa liiton tiedotusta ja yhteydenpitoa muihin kansallisiin ja kansainvälisiin liittoihin.


§ 21 Valiokunnat

Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja ja vähintään kaksi liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, sen toimikausi kestää kalenterivuoden.

Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksia, valvoo hallituksen tekemien päätösten toimeenpanoa sekä hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä ja juoksevia asioita.

Muissa valiokunnissa tulee olla vähintään yksi hallituksen jäsen.

Valiokunnat suorittavat liittohallituksen niille erikseen antamat tehtävät.

Valiokunta on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.


§ 22 Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun liittohallituksen jäsenen kanssa, aina kaksi yhdessä.

Oikeus liiton nimen kirjoittamiseen on erikseen henkilöllä, jolla on siihen liiton antama henkilökohtainen valtuutus.


§ 23 Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Liittohallituksen on jätettävä tilinpäätös ja muut tarpeelliset asiakirjat toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien on annettava hallitukselle kirjallinen lausunto viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.


§ 24 Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa, mikäli siitä on ilmoitettu kokouskutsussa. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta hyväksytään, mikäli sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.


§ 25 Liiton purkaminen

Päätös liiton purkamisesta voidaan tehdä liittokokouksessa, mikäli siitä on ilmoitettu kokouskutsussa. Ehdotus liiton purkamisesta hyväksytään, mikäli sitä kannattaa kahdessa, vähintään kuukauden välein pidetyssä liittokokouksessa, kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli liitto purkautuu, sen jäljelle jääneet varat käytetään liiton tarkoituksen toteuttamiseen purkautumisesta päättäneen jälkimmäisen liittokokouksen tarkemmin määräämällä tavalla.


§ 26 Muut määräykset

Muilta osin noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä.

- - - -

Hyväksytty syysliittokokouksessa 26.11.2023 Riihimäellä. Päivitys hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 5.2.2024.

Hyväksytty syysliittokokouksessa 28.11.2021 Iittalassa. Päivitys hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 

Merkitty yhdistysrekisteriin 24.11.1982